Oli mukava kuulla pitkän linjan ammattilaisen, Severi Anttosen, teknistä osaamista hulevesien käsittelystä. Vaikka hulevesiaihe on nyt pinnalla ja siihen liitetään helposti ihanat sadepuutarhat kosteikkoineen ja kasveineen, niin viemäröintejä ja tiukkoja laskelmia koroista sekä virtauksista ei voi sivuuttaa rakennetussa ympäristössä.
Hulevesistä puhuttaessa oli avartavaa lähteä pitkästä aikaa liikkeelle niinkin kaukaa, kuin vedestä elementtinä ja sen merkityksestä maapallolla. Mielenkiintoinen detaljitieto oli se, että Suomen vesistöissä on verrattaen vähän vettä, vaikka vesistöjä onkin määrällisesti paljon. Globaalista mittakaavasta katsottuna omassa elinpiirissä olevat vesistöt tuntuivat olemattoman pieniltä, ja mittakaavaero pientalotontin hulevesien määrän ja Amazonin vesimäärän välillä tuntuu niin suurelta, että sitä on vaikea hahmottaa. Yhtä kaikki maailman vedet ovat yhtä suurta systeemiä, ja ajatus veden siirtymisestä varastointipaikasta toiseen auttaa hahmottamaan hulevesienkin käsittelyprosessia ja sen merkitystä.
Luennon aikana aloin mielessäni tarkkailemaan vesien kulkua erityisesti isosta mittakaavasta käsin, lähinnä eri maiden välillä. Esimerkiksi Euroopassa on niin paljon eri tyyppisiä maita ilmastoiltaan, pinnanmuodoiltaan, maaperältään ja muilta ominaisuuksiltaan, että hulevedet saavat eri merkityksiä ja mittasuhteita maantieteellisestä sijainnista riippuen. Kuluneen kevään jälkeen on vaikea uskoa Severin toteamusta, että Suomi on Euroopan vähäsateisin maa. Mielikuvaa Suomesta sateisena maana hämäävät muun muassa talvi sekä maamme runsaat vesistöt sekä vesivarastot, kuten suot. Meillä Suomessa on kaiken kaikkiaan melko helppo ja turvallinen tilanne, koska meillä on vesien varastointia luonnossa runsaasti, eikä toisaalta juurikaan säiden ääri-ilmiöitä. Pientalotontin mittakaavassa hulevesien käsittely on kuitenkin merkittävä asia, jota eivät turvaa pelkästään maanpinnan muodot tai maaperän varastointikyky.
Hulevesiä ymmärtääkseen pitää osata tarkkailla suurempaa kokonaisuutta sekä kurkistaa myös maanpinnan alle, jotta voidaan suunnitella imeytys- ja muita ratkaisuja. Severin kuivatustoimenpiteiden määritelmä oli hyvä; tarkoitus ei ole saada täysin kuivaksi, vaan säädellä alueen vesisuhteita siten, että käyttötarkoitus ja kasvuolosuhteet häiriintyvät mahdollisimman vähän. Vaikka tässä määritelmässä on osaltaan huomioitu luonnon olosuhteiden säilyminen, niin silti näitä ratkaisuja tehdään lähinnä ihmisten ehdoilla, vaikka juuri nämä toimenpiteet vaikuttavat valtavasti ympäristöön.
Maisemasuunnittelijalle yksi hyvä muistisääntö luennolta on se, kuinka kuivatusvesien purkupaikan korkeustaso määrittelee suunniteltavien tasojen kaltevuuden ja lattiatason tulisi olla 0,5 m tämän purkupaikan tason yläpuolella. Tätä periaatetta noudattaen ollaan jo melko pitkällä hulevesien suunnittelussa, etenkin rakennuksen kuivana pysymisen näkökulmasta. Vaikka luennon aiheen painopiste olikin enemmän teknisissä viemäröinneissä, niin niiden ohella olisin tuonut Severin esimerkkipihoihin enemmän hulevesien vaihtoehtoisia, paikallisia käsittelymalleja, joita olemme kurssilla opetelleet.
Aiheeseen liittyen; teimme toisella kurssilla harjoituksen pysäköintialueen suunnittelusta, johon halusimme ryhmäni kanssa kokeilla hulevesien käsittelyä tältä kurssilta poimittujen oppien mukaan. Kunnianhimoinen suunnitelmamme oli vähentää laajan pinnoitetun alueen hulevesien viemäröintiä merkittävästi käsittelemällä hulevesiä paikallisesti sen sijaan, että ne johdettaisiin kaikki suoraan viemäriin. Suunnitelman edetessä törmäsimme kohta kohdalta ongelmiin, kuten reunakiviin, pysäköintialueen saasteisiin ja istutusalueiden vähäisyyteen. Lopulta haettuamme neuvoja teknisten rakenteiden opettajaltamme, hän totesi, että kohteeseen ei voi suunnitella suuria muutoksia, jotka poikkeaisivat kunnan kaavoituksesta ja viemäröinnistä. Eli jos ymmärsin asian oikein, niin pysäköintialueharjoituksen tyyppisissä, suurehkoissa kohteissa olemassa olevat kaavat ja suunnitelmat määrittelevät pitkälti käytettävissä olevat vaihtoehdot. Lisäksi huomioon olisi pitänyt ottaa ympäröivien alueiden ratkaisut laajemmalta alueelta. Pystyimme lopulta vaikuttamaan osaltamme melko pienissä määrin hulevesien käsittelyyn esimerkiksi ohjaamalla vesiä osittain kasvillisuusalueille. Ilmeisesti pientalotonteilla käsittelyn mahdollisuudet ovat laajemmat, vaikkakin niissäkin vaikuttavat ympärillä oleva maasto sekä muut tontit ja niiden hulevesiratkaisut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti